Ketä varten me harrastamme?

Otsikossahan se jo tulikin. Tarvitseekohan tähän sitten enää pahemmin mitään kirjoittaa? Joistain foorumiteksteistä sekä kommenttiraidoista tätä blogia koskien olen päätellyt, että en ole ainoa, jota asia vähän väliä kummastuttaa. Mitkä ovat nykyvirtuaalihevostelijalla ne syyt, miksi hän tätä touhua harrastaa? Kenen takia hän tätä harrastaa? Usein tulee miettineeksi, että ei vissiin ainakaan itseään varten - joka on kovin omituista, sillä ketä muutakaan varten harrastukset ovat, kuin itseä varten?

(juu, musta tuntuu, et mun kirjotukset sivuaa aina toisiaan jollain tapaa, elkää välittäkö)

Jos henkilö perustaa itselleen virtuaalitallin ja tekee siitä edes osittain toistein toiveiden mukaisen, vaikka itseä ehkä vähän jopa mietityttäisi asia, niin tekeekö hän sen tallin silloin oman harrastuksensa vuoksi? Kun hän sitten rupeaa kasvattamaan rotua y, itse luomistaan linjoista, eli ns. tuontihevosten pohjalta ja laittaa heti ensimmäiset kasvatit myyntiin, tulee taas mieleen, että tekeekö hän tätä oman vai muiden harrastuksen vuoksi? Toki oman harrastuksen sivutuotteena tulee itse kullekin syntyneeksi aina varsoja, joiden sukutaulu ei ole aivan sellainen, että varsan itsellä pitäminen olisi välttämätöntä linjojen elossapysymisen vuoksi, enkä tällöin koe, että kyseinen tallinpitäjä pitää talliaan yllä vain myydäkseen kasvattejaan pois. Kun taasen kasvattaja tekee myyntiketjun järjestään lähes jok'ikisestä varsastaan, tulee kyllä miettineeksi kerran jos toisenkin, että miksi? Eikö hänellä itsellään ole loppujen lopuksi mielenkiintoa itse kasvatukseen ja linjojen vakiinnuttamiseen, vai eikö hän ymmärrä näistä asioista mitään ja joku päivä hän huomaa, että " oho, kaikki kantahevoset on kuoppaikäisiä ja itselläni on tuo yksi kasvatti rodusta, mitä tehdä? ".

VAI! Vai tekeekö hän "kasvatustyötään" vain sen takia, että jonkun mielestä se olisi hyvä idea, juuri tuon rodun kohdalla ja juurikin suvuttomilla kantahevosilla? Minusta tosin tuntuu, että mitä pidempään henkilö on virtuaalimaailmassa harrastanut, sitä enemmän hän on perillä omista tavoitteistaan - toki tämä käy järkeensä minkä tahansa harrastuksen suhteen, mutta tällöin hänelle on varmasti myös valjennut se, että miksi hän harrastaa tätä. Senkö takia, että tämä on hänen mielestään mukavaa ajanvietettä ja vuosien päästä saa nähdä omien kasvattien nimiä sukutauluissa useita polvia taaksepäin? Vaiko sen takia, että hän luo muille lyhytsukuisia "kantahevosia" heidän kasvatustyölleen ja aloittaa vähän väliä alusta omien kantahevostensa kanssa edellisten linjojen kuollessa sukupuuttoon ainakin hänen omassa tallissaan.

Mielestäni jokainen, niin uusi kuin vanhakin virtuaalihevostelija, voisi miettiä hetken itsekseen, että miksi minä harrastan/kasvatan? Mitkä ovat omat tavoitteeni?

Koska ilman tavoitteitahan harrastaminen on varmasti melko tylsää, jotain rutiininomaista, lähes pakkopullaa. Monet ovatkin tämän takia lopettaneet, tai harrastavat jojoilua virtuaalimaailmaan ja pois täältä - varmasti suureksi osaksi myös sen takia, että koska ei ole selkeitä (tai vähemmänkin selkeitä) tavoitteita, ei varmasti myöskään hommastaa pahemmin mitään irti, eikä koe sitä tyydytystä ja onnistumisen iloa, kun joku tavoitteista on saavutettuna - tai edes jokin osa-alue jostain tavoitteesta on saavutettu ja täten on lyhennetty matkaa askeleen verran kohti päämäärää.

Mielestäni tähän osa-alueeseen kuuluvat myös ne ihmiset, jotka tekee kaiken toisen puolesta. Tosin palkkaa vastaan, usein aivan kohtuuttomasti. Itse en ole vielä palkkasysteemiä sisäistänyt niin paljoa, että kokisin sitä vieläkään miksikään muuksi kuin kirosanaksi. Jos maksat jollekulle siitä, että saat omalle hevosellesi keskiverto laidunkuvat, aivan tolkuttoman määrän kilpailuita hänen hevosilleen, niin harrastus menee mielestäni taas sille puolelle, että tätä ei tehdä itsensä takia, vaan niiden muiden. Jos taasen olet se ottava osapuoli, niin voi aivan yhtä hyvin miettiä, että miksi hän harrastaa? Jos hän vaatii toiselta tolkutonta määrä kilpailuita hevosilleen, ehkäpä juuri sen takia, ettei itse viitsi kilpailla, niin miksi niillä hevosilla sitten täytyy kilpailla? Tai siis, miksi muidenkaan pitäisi kilpailla niillä hevosillasi, joita et itsekään jaksa kisauttaa? Samalla viedään monelta aloittelevalta into tähän touhuun, kun he eivät välttämättä ymmärrä, että niitä kuvia saa kyllä miljoonista lävistä ympäri internettiä ja myös foormiltakin, ilman, että täytyy harrastaa toisen puolesta tämän eläimillä. Tai luoda toisen virtuaaliharrastukselle "pohjaa" sillä, että kirjoittaa heidän hevosilleen luonnekuvauksen - eli käytännössä luo sen hevosen persoonan. Tämän jälkeen palkat itselleen haalinut tallinpitäjä onkin tyytyväinen. Nyt hänen hevosellaan on x määrä kilpailuita ja luonnekin on aika mukavan pitkä ja monipuolinen - sitähän voisi vaikka tarjota jalostukseen! Onhan se nyt suuren osan virtuaali-ihmisten silmissä parempi, kuin mitä se oli kymmenen minuuttia sitten, kunnes sain huijattua tuon yhden noista surkeista kuvista tekemään y määrän asioita puolestani.

Itseltäni löytyy muutamia hevosia, joilla on jonkun muun kirjoittama luonteenpätkä. Näistä suurin osa on sellaisia, jotka olen ostanut aikuisina ja joille on tullut tekstit mukaan - ja mikäs niitä sitten muuttelemaan? Pari-kolme näistä hevosista on sellaisia, joille joku kuviani käyttöönsä ottanut on halunnut väkisin tehdä luonteen, ja kun kerta hän on tehnyt työtä, jota en ole häneltä varsinaisesti kaivannut, niin en ole raaskinut heittää sitä työtä kuitenkaan hukkaan. Silti minulla on aina näitä muutamia hevosia ajatellessani sellainen olo, että ne eivät ole minun. "Onneksi" ne ovat jo vanhoja ja pikkuhiljaa ne voi heivata kuoppaan. \o/ Kyseinen ajatusmalli ei tosin toistu näissä ostetuissa hevosissa - niillähän on ollut se persoonallisuus valmiina, olen ostanut ne tietäen niiden luonteesta, täten ne ovat aivan yhtä omia kuin nekin hevoset, joille itse olen luonteen raapustanut. Itseäni tosin hieman jossain määrin jopa ärsyää ostamieni hevosten kisaamiset - varsinkin, kun harvoin myyjällä on osunut kisaustapa yksiin oman tyylini kanssa, ja hevosella on kisattu miten sattuu - milloin sattuu. En tosin ole sitten näitäkään tuloksia viitsinyt poistaa hevosen "historiaa" kertomasta, koska "tehty mikä tehty".

Koska itse pyrin harrastamaan tätä vain itseäni ajatellen ja omat päämääräni hämärästi tiedostaen, tuntuu aivan hullulta ajatella, että jotkut harrastavat muita varten - mutta mahtavatko he tehdä sen tietoisesti?