Harvinaiset rodut on påp vol. 2! (etenkin askellajirodut!)

Edellinen postaukseni asiasta onkin jo hieman "vanhempi".. mutta tämä sivuaa jonkin verran sitä ja siellä on jonkin verran lähtökohtia tähänkin kirjoitukseen.

Harvinaiset senkun porskuttavat ja jatkavat levittäytymistä virtuaalimaailmaan. Enemmän ja vähemmän aktiivisena toimiva Harvinaisten Rotujen Ystävät-foorumi koettaa yhdistää harvinaisista kiinnostuneita ihmisiä yhteen, mutta keskustelu on ainakin vielä toistaiseksi ollut melko aaltomaista - välillä hyvin hiljaista ja välillä pulistaan enemmänkin. Nyt on myös ht.netissä taas uudet viestiketjut myös harvinaisten ystäville - siellä kun tuntuu rotuketjut olevan påp tällä hetkellä, niin oli kiva saada myös harvinaisten harrastajille ihan oma ketjunsa. Nyt ollaan kolmannessa viestiketjussa tällä erää, mutta suuri osa viesteistä on kovin lyhyitä - myönnän myös itse kirjoitelleeni sinne toistaiseksi lähinnä lyhyitä kommentteja toisille, koska ei ole ollut aikaa paneutua asioihin kunnolla.

Myös ko. ketjun myötä eteen on tullut uusia harvinaisia rotuja, joista ei ollut välttämättä itse edes pahemmin kuullut. Mukavaa, että ihmiset jaksavat koettaa näiden superharvinaisuuksienkin kanssa, vaikka harva niiden suhteen kasvatustoimintaa lähtee edes yrittämään. Sinällään harmi, mutta toisaalta ymmärrän kyllä - tai noh, itsellä ei innostus riitä kyllä minkään superharvinaisuuden omistamiseen. Ehkä siksi, että olen niin sen kasvatuksen perään (joka valitettavasti on kovasti retuperällä tällä hetkellä..) ja täytyisi täten hankkia samointein lauma hevosia, että niillä yleensäkään voisi kuvitella tekevänsä mitään. Sitten taas Harvinaisten foorumin puolella Sakkura on tehnyt iloisen yllätyksen! Newfloundlandinponisiittola! Vähänkö ihanaa, tuo rotu on sellainen, joka itseä on välistä hieman kutkutellut, mutta jonka olen toistaiseksi onnistunut pitämään poissa ponirivistöistäni - mutta entäs nyt, kun ei tarvitsisi olla yksi poniensa kanssa? Nooh, nähtäväksi jää, varsinkin, kun tällä hetkellä mulla sivujen teko laahaa auttamattomasti jäljessä niin ostettujen kuin kasvattienkin kohdalla, jonka lisäksi astutuskalenterit huutavat tyhjyyttään ja hevosten jälkeläislistat täten myös.

Noh - alunperin mun piti kirjoittaa ihan vain askellajiroduista. En kuitenkaan nyt enää muista, mitä niistä piti kirjoittamani, mutta kerrotaanpa jotakin edes! Askellajirotujen suosio on tuntunut kasvavan ihan hirmuisesti, ainakin, mitä tammikuussa pitämieni ARJ-kisojen osallistujalistat antavat ymmärtää. Viime vuoden puolella, kun mulla ARJ-kisoihin sai osallistua henkilöt rajattomalla määrällä hevosia per luokka, taisi vuoden huippusaldo olla muutaman kerran sekakäyntiluokassa 41 osallistujaa. Nyt, kun osallistumiset on rajoitettu 10:een hevoseen per ratsastaja luokassa, oli parhaimmillaan pelkissä saddlebred & national show horse-luokissa n. 50 lähtijää, samoihin lukuihin päästiin myös tennessee walker-luokissa - jopa foxtrottereita oli yli 20 hevosta, kun viime vuonna huonoimpina hetkinä luokissa oli 2 hevosta ja parhaimmillaan n. 10 kopukkaa. Eli suosio on selkeästi nousussa, etenkin näiden Amerikan mantereen rotujen kohdalla. Sen sijaan islanninhevosluokat lähes ammottivat tyhjyyttään, kun paras tulos oli 32 osallistujaa, pahimmillaan jouduin viime vuoden lopussa perumaan issikkaluokkia, kun ei ollut osallistujia! Ennenhän nämä luokat menivät täyteen alta aikayksikön.. tosin onhan muutama iso kasvattaja lopettanut, mutta silti. Onneksi olen aloittanut myös issikoiden kanssa harrastamisen 8)

Njuu. Tällainen katsaus tällä kertaa, en tiedä, oliko tässä tekstissä päätä tai häntää tai edes niitä selkäpaloja, mutta sainpahan vihdoin kirjoitettua sen!

Issikkajuttuja..

Meillä on alkanut issikkamäärät kasvamaan, tällä hetkellä löytyy neljä oria ja kaksi tammaa. Toistaiseksi eniten olen päässyt kisauttamaan kivasti kisauransa aloittanutta, komeaa hopeanmustaa Naður frá Álfhólaria, joka on muuten käytössä jalostukseenkin. Muutoin kilpaikäisiä ovat tässä kuussa kisaamisen aloittanut tamma Sjöfn frá Hugar, jolle luokkia tuntuu löytyvän niukasti, kun painotuksena 4-käynti ja kouluratsastus - sekä sitten komia Ferðalangur frá Álfhólar, jonka ensimmäinen kisakuukausi ei mennyt hirmuisen hienosti, mutta ehkä se näyttää kypsemmällä iällä kyntensä - aloitinhan sillä (huolimattomuuttani) kisaamisen jo 3-vuotiskaudella..

Tammikuun lopulla kisaseurueeseen liittyvät ori Vakri-Skjóni frá Jón sekä tamma Vilja frá Syndur (joka oli ensimmäinen hankkimani issikka..). Sitten meidän totaaliset vauvat: upeat vanhemmta omaava 1-polvinen tamma Glóbjört frá Tónlist sekä ihana hopeanruunikko, emän puolelta menestyvästä suvusta tuleva ori Týr frá Hugar!

Itse olen päättänyt, etten kisaa varsinaisesti sekaisin hevosillani, meillä Nadur kilpailee tölttiluokkia sekä viisikäynti, Ferdalangur passia ja viisikäyntiä ja tosiaan Sjöfn nelikäyntiä ja koulua. Vakri-Skjóni taasen kilpaillee viisikäynnissä sekä koulussa, Vilja ainakin viisikäynnissä.

Issikat ovat kivoja askellajikisaamisen lisäksi toisen asian vuoksi: ne ovat värikkäitä! Minähän rakastan värikkäitä rotuja, ellei joku ole vielä huomannut.. voikkovärien lisäksi (joita mulla ei valitettavasti vielä Ferdalangurin, ruunivoikko, lisäksi ole muita issikoissa) etenkin hopeavärit issikoissa innostavat! Tällä hetkellä näissä mun hevosissa onkin kaksi hopeavärin omaavaa (Nadur joka on hopeanmusta sekä Týr joka on hopeanruunikko), yksi voikkovärinen (em. Ferdalangur, ruunivoikko), kaksi kirjavaa (Vakri-Skjóni, rautiaankirjava sekä Sjöfn mustankirjava) - viimeisenä kaksi tavallista, tummanruunikko Vilja ja rautias Glóbjört.

Kun saan hankittua lisää islantilaisia tai kun omat alkavat lisääntymään, toivon, että kuvavarastoni riittävät tai että saan uusia lupia (tai että edes löytäisin haluamanivärisistä hevosista kuvia) kuviin, jotta voin toteuttaa itseäni.